sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Rakkautta ensi silmäyksellä

Meidän jokaisen tulee kai silloin tällöin muisteltua vuosien takaisia tapahtumia, asioita ja yhteensattumia jotka ovat vaikuttaneet elämämme kulkuun. Minun kohdallani jonkinasteiseksi käännekohdaksi voisi varmaankin määritellä ensimmäisen oman kodin hankkimisen kevättalvella 2005.

Koskaan minkäänlaisen asumuksen omistamista todellisessa elämässä edes harkitsematon henkilö rakastui pikku mökkiinsä ensi silmäyksellä. Kaupat lyötiin lukkoon muutaman viikon jännittävän odotuksen jälkeen ja heti samana päivänä kun avaimet tipahtivat käteen, alkoivat myös mittavat kunnostustoimet sisätiloissa. Talon  rakenteet olivat hyvässä kunnossa, joten sain keskittyä pääasiassa pintojen uudistamiseen ja nostalgisen ilmeen palauttamiseen.

Talo sai heti alkumetreillä hiukan leikilliseti työnimen Willa Hirvinen. Tontti on nimittäin nimeltään Hirvisen tila ja talon huikea 35 neliön pohjapinta-ala taas viittasi taas Willaan. Todellisuudessa tämän 67 vuotiaan kaunottaren väsähtänyt ulkomuoto oli kyllä melkoisen kaukana Ruotsalaisesta pitsihuvilasta. =)

Puutarha menneiden aikojen loistossaan

Aikoinaan niin kauniista puutarhasta ja runsassatoisesta hyötypuutarhasta paljastui kevään tullen vain liejuinen pihatie ja villiintynyt horsmapelto. Kauheuden viimeisteli koko pihan poikki kulkeva kaivanto kunnallistekniikan uusimisen jäljiltä.

Lähtötilanne, helmikuu 2005

Remontin pyörähdettyä käyntiin etenivät asiat suhteellisen nopeaan tahtiin. Vietin raksalla 14h päiviä, kävin nukkumassa muutaman tunnin ja taas mentiin. Kaksi ja puoli kuukautta ahkerointia ystävieni armollisella avustuksella ja niin pääsin muuttamaan uuteen kotiini vappuna 2005. Sisätilojen remonttiin palaan tarkemmin tuonnempana, ulkoiset muutokset tapahtuivat pääasiassa kuistin ikkunoiden ja ovien muutoksilla. Lisäksi olohuoneen ikkuna korvattiin lasisilla pariovilla, jotka avautuvat katetulle terassille.

Lumen sulettua alkoi puutarhan suunnittelu. Ensimmäinen ja tärkein projekti oli kunnollisten pihakäytävien sijoittaminen oikeille paikoilleen. Rapalätäköiden väistely päättyi, kun uudet kivituhkakäytävät valmistuivat ja ensimmäiset istutukset saivat paikkansa talon seinustoilta. Ulkokuori säilytti alkuperäisen värinsä, mutta sinapin keltaiset nurkkalaudat ja muut listoitukset saivat uuden valkoisen maalikerroksen. Pääosan toteutettavista muutoksista olin ideoinut jo ostovaiheessa, muutamia kohtia hiottiin vielä matkan varrella.

Vanhoja perennoja löytyi pihalta kiitettävä määrä ja ne siirtyivätkin selkeämpiin ryhmiin jo ensimmäisen kesän aikana. Niiden seuraksi sain istukaisia ystäviltäni ja pikkuhiljaa aloin hankkia uusia lajikkeita myös taimistoilta. Ensimmäinen ajatus oli säilyttää puutarha malko vapaamuotoisena, mutta matkan varrella pihasta muodostui melko tarkkaan harkittu kokonaisuus. Ruohonleikkuu ei tuntunut edes lähtökohtaisesti kiinnostavalta, eikä vanhasta nurmikentästä ollut enää mitään jäljellä, niinpä ajatus alkoi kääntyä kuorikatteen suuntaan. Erilaisten kivien monipuolinen käyttö ja runsas kasvivalikoima varmistivat kuitenkin sen, ettei tunnelma ole vanhaan taloon liian moderni ja askeettinen.

Kesäkuu 2009

Lisää kuvia, ideoita ja ajatuksia puutarhasta tulevissa postauksissa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiva lukea willa Hirvisen kunnostamisesta! Mielenkiintosta ja saa vähän tsemppiä itsekin keväiseen pihalla puuhailuun..Kerro lisää puutarhankin suunnittelusta ja toteutuksesta! Kuvia kiitooos;D!!