maanantai 5. joulukuuta 2016

Kohti joulua

Makuuhuoneen ikkunasta tulviva valo herättää pirteään pakkaspäivään. Pari viikkoa sitten ikkunalaudalle asetettu pellavatähti valoineen antaa vihjeen tulevasta. Tänään ei ole työpäivä, tänään ei ole kiire mihinkään. Tänään laitetaan koti joulukuntoon.


Iso pellavatähti on W.H:n omaa tuotantoa. Tämä halkaisijaltaan 65cm valoilmiö tuo takuuvarman joulutunnelman isompaankin ikkunan. Joulumieltä virittää myös toinen adventtiajan pakollinen mutta mieluisa aamutoimi, joulukalenterin luukkujen avaaminen. Tänään luukusta ilmestyi karamelli, mutta mainittakoon kuitenkin että kyseessä ei ole suklaakalenteri! :)


Tyynypäällinen 1650 on W.H:n omaa tuotantoa. Tämä mitoiltaan 50x60cm ryhdikäs päällinen on 100% puuvillaa. Printti on helmenharmaa replikaatio vanhasta ranskalaisesta juohosäkistä ja istuu mainiosti niin runsaaseen kuin vähäeleiseenkin sisustukseen. Oman kotimme pelkistetyn yleisilmeen mukaisesti koristevalinnatkin ovat selkeälinjaisia. Pääväri on valkoinen, jota piristää tänä vuonna raikas punainen. Muutaman vuoden tauon jälkeen paluun tehnyt joulukuusi saa oksilleen itsetehtyjen paperirusettien lisäksi aidot kynttilät vintage pidikkeillään.


Aikaisemmin yleisessä käytössä olleet kuusenkynttilöiden peltipidikkeet ovat nykyisin katoavaa kansanperinnettä. Uustuotantona valmistettuja mallejakaan ei enää ole saatavilla, joten ilo oli ylimmillään kun löysimme säkillisen aitoja vanhoja keräilijätutun kätköistä. Vintage kynttilänpidikkeitä on saatavilla osastoltamme joulunajan myyntitapahtumista.


Jo asuntoa hankittaessa oli selvää, että juuri tällä isolla ehyellä seinällä on paikka maalaukselle. Kuukausien etsinnän jälkeen Galleria Foggan näyttelyssä nousi yksi teos ylitse muiden. Perhosparvi ei ehkä ollut juuri sitä mitä olimme etsimässä, mutta sovituksen jälkeen oli itsestään selvää että juuri tämä työ kuuluu meidän kotimme seinälle.


Olohuoneen itseoikeutettu katseenvangitsija Tiina Suikkasen maalaus "Torjumaton" seuranaan makoisat jouluomenat.


Tummansävyinen keittiönurkkaus puetaan jouluiseen ilmeesen uusilla tekstiileillä. Tilan pienuudesta huolimatta tässä kyökissä valmistuvat kotiruokien lisäksi niin herkkumarmeladit kuin rouheat ruisleivätkin. Raikkaan raidalliset tiskirätit ja keittiöpyyhkeet W.H:n omaa tuotantoa. Saatavana kahdessa eri sävyssä.


Joulukiireidenkään keskellä ei pidä unohtaa päivittäistä happi-hyppelyä. Pikku pakkaspyrähdyksen jälkeen maistuu lämmin glögi, tuoksukynttilöiden valossa nautittuna tietenkin. :)

PERINTEINEN GLÖGI
5 dl mustaherukkamehua
4 kpl kanelitankoa
10 kpl kokonaista neilikkaa
8 kpl kardemumman siemeniä
4 kpl maustepippuria
12 kpl palasokeria
5 dl punaviiniä 
  
Kuumenna mehu ja mausteet kattilassa kiehuvaksi, sammuta liesi ja lisää sokerit. Kun sokeri on sulanut, lisää punaviini ja kuumenna uudelleen. Siivilöi juoma, kaada laseihin ja nauti.


Ei ole yhtä ainoaa traditiota, ei yhtä oikeaa tapaa juhlia. Jokaisen joulu on erilainen. Tärkeintä lienee yhdessäolo ja mieli levollinen. Rakkauden täyteinen, hyasintin tuoksuinen joulu.


tiistai 1. syyskuuta 2015

Uusi koti Helsingissä

Elämä on ihmeellistä, sanotaan. Maaseudun saunaremonteista siirrytään yllättäen sisustamaan uutta kotia pääkaupungin keskustaan. Pienistä neliöistä muutettaessa ei tavaramäärien sijoittaminen sinänsä ollut mikään ongelma, henkilöautolla toteutettu muutto tosin rajasi inventaariota entisestään.

Valaisimet Asko, vuodevaatteet Hemtex, Grand Design-tyyny Cobello.

Henkilökohtaisten tavaroiden ja astioiden lisäksi mukaan mahtui ainoastaan pari vanhaa istuinta, joten kaikki isommat huonekalut etsittiin Helsingin alueelta valta-osin käytettyinä. Kaupungin asemakaavaan tutustuessa oli mukava kierrellä liikkeitä ja putiikkeja, sopivia kappaleita uuteen sisustukseen etsien. Muutossa kierrätettyjen ja pois heitettyjen tavaroiden mukana poistunut vanha energia avasi mainiosti tilaa uusille ajatuksille ja ideoille.

Askartelutarvikkeet Hobby Point, 
kallo Destiny.

Höyhenistä, helmistä ja nahkanarusta rakennettu uniseippari tuo kaivattua kontrastia rouhealle häränkallolle, taaten samalla nukkujalle levollisen unen.

Peili Kodin Tyyli.

Metallikehyksinen teollisen jykevä peili tuo mieleen vanhojen valtamerilaivojen ikkunat, mikä sopiikin mainiosti asunnon meren läheiseen sijaintiin, olematta kuitenkaan liian alleviivaava.

Ikkunaseinälle jäsentyi kevyt ruokailuryhmä kahdelle. Kalusteiden Skandinaavisen selkeitä linjoja maustavat marokkolainen seinävalaisin ja massiiviset hurrikaanit, jotka tuunattiin varastosta löytyneistä lasisylintereistä ja kynttilänjaloista. Edellisestä kodista muutossa mukaan päässyt suvun vanha nojatuoli löysi paikkansa ruokailuryhmässä, tosin vasta pienen maalaus ja verhoilusession jälkeen.
 
Seinävalaisin Dokkän.

Tuunausta ja remontin viimeistelyä


Oleskelutilan pintamateriaalit ja väripaletti olivat kunnossa muutaman vuoden takaisen pintaremontin jäljiltä, mutta eteisen punainen kuviotapetti sai väistyä hillityn vaalean raitatapetin alta. Tori.fi:stä löytynyt penkki istuu maalauksen ja verhoilun jälkeen kuin tehty uudistettuun eteiseen.
 


 Vuosia sitten ystäviltä lahjaksi saatu Block-valaisin löysi paikkansa eteisen seinältä. Kontrastia tilaan antaa vanha ruosteinen marokkolaistyylinen ruukku.

Ruukku Kasvihuoneilmiö.

Tuulikaapin lattian aikaansa jäänyt kaakelipinta uudistettiin luonnonsävyisellä sisalmatolla, joka löytyi edullisesti Jyskin valikoimista. Tarkasti muotoon leikattuna se istuu paikalleen kuin kokolattiamatto ja luonnonkumipohjan ansiosta pysyy napakasti paikoillaan. Samaa materiaalia käytettiin yhtenäistämään kenkäsäilytyksen ilme lattiapinnan kanssa. 



Keittiö oli pinnoiltaan virheettömässä kunnossa, valaistus sen sijaan kaipasi päivittämistä. Välitilan vajaatoimiset halogeenit vaihtuivat energiatehokkaisiin ledeihin, jotka löytyivät Ikean valikoimista. Iso-äidin istuttamat kaktukset löysivät paikkansa keittiöstä. Vanhat terrakotta-ruukut tosin saivat vaihtua kaupunkilaistyyliin paremmin sopivaan lasisylinteriin. 

 

Kun kylpyhuone vielä viimeisteltiin uusilla tekstiileillä, saippuapumpulla ja kimpulla tuoreita kukkasia, oli elo uudessa kodissa valmis alkamaan.

 

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Värivalintoja


Inspiraatio löytyy usein yllättävistä paikoista. Seinien pesumaalaukseen aiemmin sekoittamani keskiharmaa osoittautui niin mainioksi taustaksi patinoituneille puunsävyille, että haaveet mustasta saunasta haihtuivat saman tien. 
 
 
Kangaspuissa käytettyjen kaiteiden pähkinänruskea seuranaan lähes valkoiseksi haalehtuneen lautamankelin sävy antoivat väripaletin koko remontille. Nämä aarteet tulevat koristamaan saunan pukutilaa myös valmiissa lopputuloksessa.

Sementtilattiaan sivellään lämmin pähkinänruskean sävy. Kosteaan tilaan sopivan maalin joukkoon sekoitetaan mikrokiteitä, jotka vähentävät lattiapinnan liukkautta. Samaa pähkinäistä sävyä toistavat lauteet, takan mantteli ja viimeistelyyn käytettävät listoitukset. Lautamankelin vaalea sävy siirtyy maalina kattipintoihin ja takan tulipesää kehystämään luonnokivilaattojen muodossa.

Ennen lopullisia pinnoitteita on kuitenkin aika jatkaa runkotöitä. Suihkunurkkaus rakentuu höyrynsulkuna toimivasta tervapaperista, jonka päälle asennettavat koolausrimat jättävät sopivan tuuletusraon seinäpinnoitteen ja alkuperäisen puupanelin väliin.


Luja-betonilevy on kosteuden kestävää ja viihtyy myös talven ajan kylmillään olevissa tiloissa. Se on myös mainio tartuntapohja erilaisille pintakäsittelyille. Tässä kohteessa pintaan tulee vielä ruuvin kannat kätkevä ylitasoitus, jonka jälkeen pintaan sivellään kostean tilan maali. L-muotoinen puulista viimeistelee levypintojen reunat.


Aiemmin valettu betonilattia hiottiin tasaiseksi timanttilaikalla. Samalla poistettiin myös pintakerros vanhasta saippuan kyllästämästä lattian osasta tulevien pintakäsittelyiden tarttuvuuden varmistamiseksi. 

Löylyhuoneen seinien perustukset valettiin Styroxista valmistettuihin muotteihin.

Ystävän rakennus-projektista ylijääneistä Kahi-tiilistä muurataan seuraavaksi löylytilan seinät. Siinä ne odottavatkin jo siistissä rivissä seuraavaa sadepäivää ja muuraus-inspiraatiota. Siihen saakka nautitaan auringosta ja lämpimistä kesäpäivistä ihan pihalla. :)




perjantai 20. kesäkuuta 2014

Pihasaunan uusi elämä

Talossa ja puutarhassa on kunnostustöitä tehty kosolti kuluneiden kahdeksan vuoden aikana, mutta tänä keväänä katse kohdistui ulkorakennukseen ja tarkemmin siellä sijaitsevaan 10m2 saunatilaan.


Puhki ruostunut kiuas ja vesipata oli poistettu tilasta jo muutamia vuosia aiemmin, mutta nyt varastotilana palvellut kammari pääsisi takaisin alkuperäiseen käyttöönsä. Heti ilmojen lämmettyä alkoivat purkutyöt ja pukuhuoneen ränsistynyt lattia sai väistyä uuden tieltä.


Samalla kohennettiin ulkovuorauksen kuntoa ja rakennus sai uutta maalia pintaansa.


Uuden lattian pohjaksi ladottiin 50mm lattiastyroksit, joiden päälle rakennettiin raudoitusverkosta ja harjateräksestä betonivalua tukevoittava raudoitus.


Raudoituksen valmistuttua saapui pihaan betoniauto, 300l massaa valutettiin kevytpeitteen päälle.


Valupäivänä sain talkoo-avuksi ystäväni Lauran, jonka avustuksella saimme lapioitua ja kannettua betonin paikalleen muovi-ämpäreillä tuossa tuokiossa. Kiitokset avusta ja myös näistä valokuvista. :)


Laudanpätkän ja vatupassin avulla levitettiin laasti oikeaan korkoon ja samalla huomioitiin soviva kaato kohti lattiakaivoa.


Kun pinta oli saatu tasaiseksi oli aika siirtyä talkoopäivälliselle. Tulinen kanakeitto lämmitti mukavasti koleana päivänä ja ruokahetken kruunasi herkullinen mangorahka.


Muutaman tunnin kuluttua kun lattia oli jonkin verran kovettunut ja vesi oli häipynyt valun pinnalta oli aika suorittaa hiertäminen. Hiertäminen viimeistelee pinnan ja antaa betonille lisälujuutta. Tarkan markan vartija valmisti hiertimensä laudanpätkästä ja solumuovin palasta.


Myös muuri sai uutta rappausta pintaansa ja vanhojen tulipesien aukot muurattiin umpeen.


Seuraavana vuorossa on löylytilan väliseinien muuraminen ja materiaalivalintoja niin seinien kun, lauteidenkin osalta. Sopiva kiuas on jo löytynyt ja ilahduttava tuttavuus on tuo seinän läpi lämmitettävä malli, joka tarjoaa tunnelmallista takkatulta oleskelutilankin puolelle. Maltan tuskin odottaa saunan valmistumista. Lisää juttua tulossa kun projekti etenee. :)

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Willan terassilla

Jo varhain keväällä pikkuruisen taloni neliömäärä lähes tuplaantuu, kun katettua ulkotilaa voi alkaa jälleen hyödyntää. Ilmojen lämmetessä tämä etelään avautuva ja varsin suojaisa patio luo mitä mainioimmat puitteet sekä ruoan valmistukseen, että itse ruokailuun.

Kompaktit ratkaisut ovat hyödyllisiä, varsinkin jos tilaa on rajoitetusti. Grilli ja pieni apupöytä riittävät yllättävänkin pitkälle. Tuoreita herkkuja tulee maisteltua jo vähän ennen kuin pöytää on saanut edes katettua.


Edellisenä syksynä oman puutarhan marjoista ja hedelmistä valmistettu janon sammuttaja maistuu nyt niin hyvältä. Tarjoillaan vanhasta limsapullosta ja jääkylmänä tietenkin.

Kaunis kattaus on puoli ruokaa kesäkeittiössäkin, mutta yksityiskohtien ei todellakaan tarvitse maksaa omaisuuksia. Pöydän vaalea yleisilme viimeisteltiin Hiirenvirnan köynnöksillä ja servettirenkaisiin sujautettiin Ruohosipulin kukat, jotka löytyivät omalta ryytimaalta.

Ikivanha pyyhenaulakko palvelee jälleen alkuperäisessä tehtävässään, ruosteinen avain seuranaan. Iso-äitikin hymyilee niin tyytyväisenä valokuvassaan ja miksipäs ei, onhan nyt kesä. 

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Sisusta kevät kotiisi

Valkoinen ja kaikki sen eri vivahteet ovat edelleen sisustuksen megatrendi, mutta kevät tuo niiden rinnalle riemastuttavan kirjon raikkaita pastellisävyjä. Maalaishenkisyys on edelleen ajankohtaista ja luulenpa, että kyseiselle tyylisuunnalle löytyy oma kannattajakuntansa, oli muoti mikä tahansa.






Romanttisen kodin tyyli päivittyy pitseillä ja luonnonmateriaaleilla, joista selkeimmin esillä on pellava. Maalaisromantiikka tuo kodin paraatipaikalle peltiset kannut ja ämpärit. Farkkukaiden ohella rottinkiset tuolit ja pienesineet ovat jälleen salonkikelpoisia.



















Oman leimansa antaa 1950–60-lukujen tyyli, joka tuo takaisin pastellisävyt, kuorrutetut kuppikakut ja hatturasiat. Linnut ja lintuhäkit sekä kukkakuviot tuovat selkeälinjaisten huonekalujen rinnalle toivottua pehmeyttä.



















Yltäkylläiselle vaaleudelle toivottua ryhtiä antaa musta aksentti, joka voi olla vaikkapa yksittäinen huonekalu tai mikä tahansa muu tumman sävyinen esine.



















Mielikuvituksen käyttö on sallittua ja jopa suositeltavaakin, megatrendi nimittäin tällä hetkellä on juuri kaikki itse tuunattu, kyhätty ja keksitty! 

torstai 8. syyskuuta 2011

Maukasta marmeladia

Monena syksynä olen lainannut äidin vanhaa Mehu-Maijaa ja keitellyt viinimarjoista, omenista ja muista puutarhan antimista sekamehua, mutta tänä vuonna päätin kehitellä jotain hiukan erilaista. Hetken selailtuani netistä löytyviä reseptejä ja säilöntäohjeita päätin laittaa koneen kiinni ja säveltää jotain omasta päästäni. Viinimarjat saivat lähtöpassit kotiväen pakastimeen, omenasato sen sijaan päätyi jatkojalostukseen W.H:n kokeelliseen keittiöön. "Valkoinen kuulas" ei ole lainkaan suositeltavin lajike marmeladin valmistukseen vähäisen hapokkuutensa ja pektiinipitoisuutensa vuoksi (heikosti hyytelöityvä), mutta en antanut sen lannistaa, vaan kävin tarmokkaasti toimeen.
  
Kaksi ämpärillistä omenoita huuhdeltiin pesualtaassa, jonka jälkeen ne paloiteltiin kuorineen ja siemenkotineen reippaan kokoisiksi lohkoiksi. Sienemenet antavat keitettäessä marmeladille herkullisen mantelimaisen maun. Lohkot laitettiin vesitilkan kanssa teräskattilaan hautumaan reiluksi kymmeneksi minuutiksi, kunnes hedelmäliha oli pehmeää. Sen jälkeen omenamassa nosteltiin keitinliemestä reikäkauhan avulla lämmön kestävän astian päälle asetettuun siivilään ja paineltiin kevyesti niin, että hedelmäliha valui astian pohjalle. Näin syntynyt vaalean kellertävä omenasose on sokerin lisäämisen jälkeen jo sellaisenaan käyttökelpoista ja säilyy pakastettuna helposti läpi talven, mutta minä en aikonut lopettaa vielä tähän.
   
Niinpä laitoin suuren teräskattilan liedelle, omanasoseen joukkoon pari kiloa hillosokeria, kahden sitruunan mehun, sekä hyppysellisen vaniliinisokeria ja suolaa. Seos kiehui miedolla lämmöllä välillä sekoittaen noin kaksi ja puoli tuntia, jonka aikana se sakeutui tuntuvasti ja sai syvän punaisen värisävyn.
 

Nyrkkisääntönä pidetään, että kun marmeladimassa irtoaa kauhasta irrallisina paloina, alkaa purkittamisen aika olla lähellä. Lasipurkit on syytä kuumentaa uunissa ennen täyttämistä ettei kuuma marmeladi riko niitä ja samalla niistä kuolee kaikki ei toivotut bakteerit, jotka saattaisivat heikentää säilymistä. Kuumentamiseen oli monenmoista ohjetta, mutta mielestäni helpoin tapa on aina paras; Lasipurkit pystyyn muutamalla sanomalehtikerroksella vuoratulle uunipellille ja pelti kylmään uuniin. Kuumennus sataan asteeseen ja kun lämpötila on saavutettu, nostetaan pelti purkkeineen kaikkineen kuumuutta kestävälle alustalle ja ei kun täyttämään.


Metallikannet steriloitiin keittämällä marmeladimassan poristessa viereisellä levyllä.

Ennen purkittamista lisättiin vielä viimeinen aineosa; Tilkka Punaviinietikkaa antamaan hiukan lisää hapokkuutta, nostamaan makuja ja hienoa punaista väriä entistä voimakkaammin esiin. Sen jälkeen purnukat lastattiin ihan piripintaan saakka höyryävää herkkua ja kannet kierrettiin saman tien huolellisesti kiinni. Säilykkeet jäivät yön ajaksi jäähtymään huoneenlämpöön ja aamulla tarkistettiin että kannet olivat painuneet kuopalle ja säilöminen siltä osin onnistunut. Yksi purkki oli ihan pakko avata ja hiukan maistella valmista tuotosta. Testiryhmä oli yksimielinen: Maku oli oikein onnistunut. Lopuksi lisättiin etiketit ja muut koristukset, jonka jälkeen herkut sirrettiin viileään odottamaan parin kuukauden kuluttua alkavaa juhlasesonkia.



Itse tehty marmeladi on ihastuttava tuliainen tai lahjaidea, joka onnistuu kyllä innokkaalta kotikokilta käden käänteessä. Mutta sinä, joka olet olet aikarajoitteinen tai et vain yksinkertaisesti ole virtuoosi keittiössä, voithan aina hankkia valmiin hillopurnukan ja ehostaa sen mieleisilläsi kangastilkuilla, nauhoilla ja muilla koristuksilla. Ilahduttava lahja se on joka tapauksessa. =)